Näkymätön.
Morro da Providêacia Rio de Janeiron vanhin ja pahamaineisin favela. Massiivinen aaltopelti hökkeli slummi. Näkymätön ja tunnistamaton muulle kaupungille – varsinkin rinteen vastapäiselle hienostoalueelle. Alueen köyhyys ja rikollisuus ovat joka tasolla ekonomisesti ja sosiaalisesti musertavaa, jopa taksit ja ambulanssit kiertävät alueen. Favela on niin vaarallinen että uutisryhmät lentävät helikopterilla yli alueen raportoidessaan sen tapahtumista. Aluetta vartioivat puolimilitaariset erikoisjoukot jotka aika-ajoin vierailevat alueella. Muuten alueella vallitsee oma laki jota hallitsevat kaksi huumejengiä.
Kesäkuussa 2008 seitsemän sotilaan ryhmä yritti pidättää favelan alueella viittä nuorta miestä. Kaksi heistä pääsi pakenemaan, kolme saatiin kiinni ja tuomittiin viranomaisten vastustamisesta. Heidät vapautettiin armeijan parakeilla ja kerrottiin ”myydyiksi” vastapuolen jengille. Muutama päivä sen jälkeen heidän ruumiinsa löytyivät läheisestä roskakasasta.
Tapahtuma synnytti mellakan omaisten ja ystävien keskuudessa. Alueen edustajat vaativat huomiota ja oikeutta. Se ei kuitenkaan auttanut. Kaupunki ja maailma sulki silmänsä tapahtumalle.
Kunnes isot silmät ilmestyivät.
Eräänä aamuna Rio heräsi johonkin uuteen joka herätti huomiota. Favelan seinille oli ilmestynyt suuria valokuvia mustavalkoisista silmistä. Silmät tuijottivat suoraan liikkumattomina, avoinna ja odottaen.
Mitä silmät tarkoitti? Mistä ne olivat ilmestyneet? Kuka ne oli tehnyt? Kaupungin yllä lentäneet reportterit tyytyivät vain ottamaan kaukaa valokuvia ja jakoivat ne kaikissa Rion lehdissään vastausta etsien.
Idean silmistä oli keksinyt Ranskalainen grafiittitaiteilija JR. Pitkä laiha tuntematon mies joka tunnetaan vain nimikirjaimistaan. JR oli lukenut tapahtumasta ja lentänyt Rioon, ”jos vain voisin jotenkin auttaa”. Tutustuttuaan ja luoden rauhassa kontaktia paikallisiin ihmisiin, alueen edustajiin, huumevälittäjiin, opettajiin ja paikallisiin taiteilijoihin. JR sai heidän luottamuksena ja luvan toteuttaa ideansa. Jos katsot kartasta favela on aivan keskellä kaupunkia, mutta kukaan ei ”näe” sitä tai teeskentelee että ei tiedä koko asiasta, sanoi JR.
Saadakseen sanoman perille JR valokuvasi paikallisen naisen silmät. ”Silmät kertovat kaiken” sanoi JR. Huomaat sen kun keskustelet jonkun kanssa joka ei ota katsekontaktia. Silmät printattiin isolle vinyylitapetille ja nostettiin yöllä favelan rinteeseen. Saman yön aamuna JR pakkasi matkalaukkunsa ja lähti Riosta koska halusi että kaikki huomio kiinnittyisi murhattujen nuoriin miehiin, ei häneen. TV ryhmille jäi vain haastateltavaksi omaiset ja nainen jonka silmät koristivat nyt favelan rinnettä. Kaikki huomio kiinnittyi heihin. Silmät edustivat sitä huomiota mitä kaivattiin ja alueen ihmiset otettiin tosissaan. Silmät näkivät ja ne nähtiin.
Mitä sinulla on näkymätöntä, mitä muut eivät näe, vaikka pitäisi?
Jutellaanko lisää? Puh. 040 748 0906, email antti.osara@elisanet.fi.
- 8.11.2016
